| Tietoa Nordic Mines yhtiöstä | Tuoreimmat Uutiset | |
|
| ||
|
|
| |
|
|
| |
| Malminetsintämenetelmä |
Uppsala 19 elokuu 2010
Peruskiven muurausjuhla Laivassa
Amatöörigeologi - joka löysi kullan, kunnanjohto, rahoittajat, toimittajat, johtokunta ja työntekijät - kaikki olivat paikalla aurinkoisena elokuun päivänä, kun Nordic Mines järjesti peruskiven muurausjuhlan Laivassa.
Lue lisää…
Uppsala 04. elokuu 2010
NORDIC MINES AB (publ)
Puolivuotisraporttikertomus tammikuu-kesäkuu 2010
Toinen vuosineljännes 2010 (verrattuna samaan jaksoon edellisenä vuonna)
• Laivan kultakaivoksen kaivostoimintaa edeltävät maansiirtotyöt ovat alkaneet
• Sijoitukset olivat 35 Mkr (11 Mkr)
• Konsernin lyhytaikaiset sijoitukset ja käteinen olivat jakson päättyessä 166,9 Mkr (33,0 Mkr)
• Tulos rahoituserien jälkeen oli -5,8 Mkr (-2,6 Mkr) ja verojen jälkeen -5,8 Mkr (-2,6 Mkr)
• Konsernin osakekohtainen laimentamaton ja laimennettu tulos oli -0,18 kr (-0,11 kr)
Jakson päättymisen jälkeen:
• Luottopäätös projektilainasta Laiva-kaivokselle saatiin 22. heinäkuuta
• Heinäkuun lopussa 75 % kaivoksen kokonaissijoituksesta oli selvillä
• Sijoituksen jäljellä olevalle 25 %:n osuudelle on tarjouksia, jotka sisältyvät päätetyn projektibudjetin puitteisiin
Tietoa Nordic Mines yhtiöstä
Nordic Mines AB perustettiin kesäkuussa 2005 ja yhtiöllä on tällä hetkellä osakepääomaa 32,5 MSEK:n arvosta. Pääkonttori sijaitsee Uppsalassa, Ruotsissa.
Yhtiö harjoittaa tänä päivänä malminetsintää Pohjoismaissa, etsien kultaa ja myös muita metalleja, mutta tavoitteena on perustaa oma kaivostoiminta jolloin malminetsintää voidaan suorittaa rinnakkaisesti. Nordic Mines Ab:lla on tällä hetkellä meneillään tutkimuksia kolmella alueella Suomessa ja kolmella alueella Ruotsissa, joista Laiva esiintymä Suomessa ensimmäisenä käynnistetään tuotantoon.
Heinäkuun 18 päivästä 2008 alkaen yhtiö on ollut noteerattuna OMX Pohjoismaiden Pörssin Small Cap-listalla, nimellä NOMI.
Liikeidea
Nordic Mines yhtiön liikeidea on luoda suuri arvonnousu etsimällä malmia ja hyödyntää yhtiön olemassa olevia ja tulevaisuuden kulta sekä mineraaliesiintymiä, sekä näiden avulla harjoittaa kaivostoimintaa omasta toimesta..
Tulevaisuudennäkymät
Nordic Mines yhtiön visio on tulla yhdeksi Pohjoismaiden ja Euroopan johtavista kullantuottajista ja samalla olla esikuvana ympäristön huolenpidossa.
Tavoite
Että Nordic Mines yhtiöllä on kaivostoimintaa ja kaivostuotantoa vuonna 2011 Laiva-alueella, Suomessa.
Toimintasuunnitelma
Nordic Mines aikoo ainutlaatuisen malminetsintä- ja kaivospätevyyden avulla, joka yhtiön johdolla ja hallituksella on hallussaan:
- Yhteistyössä johtavien alan konsulttiyhtiöiden ja vankan pääoman kera löytää ja hyödyntää mineraalivarantoja tehokkaalla tavalla.
- Louhia löydettyjä mineraalivarantoja omasta toimesta ja rikastaa metallit omissa rikastuslaitoksissa esiintymän välittömässä läheisyydessä.
- Valmistaa korkealaatuinen lopputuote jolla on menekkiä maailmanmarkkinoilla.
- Perustaa suuruudeltaan sopeutettu organisaatio jolla on hyvä dokumentoitu kokemus malminetsintä- ja kaivosalalta.
- Perustaa sopeutetun kokoinen tuotantolaitos Laiva-alueelle, Suomeen.
- Toimia ennakoivasti toimilupa asioissa ja muissa viranomaisten vaatimissa luvissa, niin kuin myös kaivosorganisaation perustamisessa sekä työssä yhtiön pitkäaikaisen rahoituksen kanssa.
Laiva - kultaesiintymä merkittävillä mahdollisuuksilla
Laiva sijaitsee Pohjanmaalla, Raahen kaupungin ulkopuolella ja keskellä Suomen malmivyöhykettä, joka ulottuu Raahesta, Itämereltä, suoraan Suomen läpi Laatokan järvelle, Venäjällä. Kullan etsintä ei ole mitään uutta täällä. Lapin kultahistoria alkoi kultaryntäyksellä Ivalo-joelle 1870-luvulla ja jatkui Lemmenjoella sotien jälkeen.
Laiva-esiintymän löysi harrastelijamalminetsijä 1980-luvun alussa ja Nordic Mines valtasi alueen uudelleen 2005. Kallioperää Laiva-alueella vallitsee intermediäärisistä emäksisiin koostuvat vulkaniitit ja kvartsidioriitit. Mineralisoituminen tapahtui kun paine ja liikkeet maankuoressa avasivat halkeamia ja liukupintoja, jonne lämpimät kiertävät virtaukset pystyivät tunkeutumaan ja kuljettamaan kultaa sekä muita alkuaineita. Koska suotuisat kemialliset olosuhteet vallitsivat ja liuokset jäähtyivät, kulta saostui ja muodosti tänä päivänä nähtävät mineralisaatiot. Niitä on vertikaalisissa hiertovyöhykkeissä ja kvartsijuonissa itä-länsi suunnassa. Koelouhinta ja koerikastus ovat osoittaneet että yli 90 prosenttia kullasta pystytään saamaan talteen suhteellisen yksinkertaisella tekniikalla.
Vuoden 2008 aikana kairaukset ovat jatkuneet laajamittaisina Laiva-esiintymässä. Tunnetut ja osoitetut mineraalivarat ovat kasvaneet vuoden 2008 aikana 10,47 miljoonasta tonnista, kultapitoisuudella 2,29 grammaa tonnissa, 14,39 miljoonaan tonniin, kultapitoisuudella 2,21 grammaa kultaa tonnissa, joka vastaa runsasta 7 800 kiloa kultaa.
Kairaukset, jotka on suoritettu viimeisen mineraalivaratarkistuksen jälkeen Laiva-esiintymässä, ovat pääasiassa suunnattu lisäämään malmivarantoa etelässä olevalla alueella sekä lisäämään tuntemusta esiintymän
Mineraalivarojen kehitys Laiva-esiintymässäkeskusalueesta.
Tänä päivänä tunnettu ja osoitettu mineraalivara nousee lähelle 32 tonnia kultaa. Se todistaa että Laiva-esiintymä todennäköisesti on yksi suurimmista koskaan tehdyistä kultalöydöistä Pohjoismaissa. Esiintymä on lähellä maan pintaa ja tämä tarkoittaa että se suurimmaksi osaksi tullaan louhimaan avolouhoksena, mikä alentaa tuotantokustannuksia. Kultapitoisuudet ovat sen lisäksi suhteellisen korkeat ja täten ovat edellytykset hyvälle kannattavuudelle suotuisat.
Nordic Mines tekee yhteistyötä CSA Global:in kanssa, joka on kansainvälinen kaivoskonsultointi yritys, mineraalivarojen ja malmivarannon laskemisessa Laiva-esiintymässä. Vastuussa CSA:lla on uskottu henkilö Malcolm Titley. CSA Global on raportoinut mineraalivarannon lokakuussa vuonna 2009 National Instrumet, NI 43-101 mukaan ja myös maaliskuulta 2009 JORC (Australasian Joint Ore Reserves Committe) luokittelun mukaan.
Tänä vuonna tehtyjen kenttätutkimusten tulokset suunnitellun Laiva kultakaivoksen lähiympäristössä.
Laiva päämineralisaation yhteydessä tehdyt malminetsintätutkimukset ovat osoittaneet että mineralisoidut kultavyöhykkeet jatkuvat kairatun mineralisaation ulkopuolella. Kultamineralisoiduilla alueilla päämineralisaation ulkopuolella jatkuneet työt, kuljetusmatkan päässä Laiva alueesta, ovat osoittaneet lisää kultamineralisaatioita. Kultamineralisoidun alueen pinta-ala Kaukaisissa on kasvanut 6,4 hehtaariin, kun taas kultamineralisoitu alue Musunnevalla on laajentunut 15 hehtaariin. Mineralisoidulla alueella tarkoitetaan tässä tapauksessa yhtenäistä aluetta missä pystysuorat kairareiät systemaattisessa kairaverkostossa ovat osoittaneet kultapitoisuuden kalliossa olevan yli 0,1 grammaa kultaa tonnissa.
Vertaukseksi mainittakoon että alue, joka tähän mennessä on kairasydänkairattu Laivaesiintymässä, on yhteensä 49 hehtaaria. Vaikkakin geologiset olosuhteet ovat samankaltaisia näillä alueilla, on kuitenkin vielä tässä vaiheessa liian aikaista ilmoittaa louhittavia pitoisuuksia ja määriä. Täten, tämänhetkisen tiedon perusteella, ei pystytä päättelemään onko näillä uusilla alueilla mineraalivarantoa jota on kannattavaa louhia.
Musunnevalla ja Kaukaisessa, lähinnä Laiva esiintymää, on osittain oma maaperänäytteenottomme osittain aikaisemmat lohkarelöydöt sekä Outokummun toimesta kallioperän pinnasta otetut näytteet, johtaneet siihen että Nordic Mines on aloittanut tutkimukset juuri näillä alueilla.
Oltavassa on tehty laajamittaisia tutkimuksia jo ennen kuin Nordic Mines aloitti tutkimukset alueella. Alueella on muun muassa paikannettu korkeapitoinen kultamineralisaatio.
Oltava.
Geologiset tutkimukset alueella alkoivat jo 1940-luvulla kun GTK suoritti alueellista lohkare etsintää, kivien laskentaa ja kallioperäkartoitusta. Siihen aikaan etsittiin lähinnä perusmetalleja. Geofysikaaliset kenttämittaukset 1950-luvun alussa johtivat siihen että 20 syvempää reikää kairattiin ja täten löydettiin kulta ja sinkki mineralisaatioita. Amatöörigeologi teki 1990-luvun lopussa 9 lohkarelöytöä, jotka osoittautuivat sisältävän 14 ja 383 gramman väliltä kultaa tonnissa.
Lohkarelöytöjen yhteydessä GTK aloitti laajat tutkimukset. Kaivettiin tutkimusojia ja otettiin näytteitä kallion pinnasta. Samanaikaisesti otettiin myös näytteitä sekä moreenista että kallion pinnasta kevyellä iskuporalla (Cobran tyyppisellä) 50 x 50 metrin verkostossa, 1 x 1,5 km suuruiselta alueelta. Tämä johti siihen että 30 kappaletta syväreikiä kairattiin, yhteensä 1656 m kairasydäntä. Näiden kairareikien tulokset näyttivät että GTK pystyi yhdellä alueella osoittamaan mineralisaation joka on 1,5 metriä leveä, 6 meriä pitkä ja 30 metriä syvä. Malmitiheydellä joka on 2660 kg/m3 ja kultapitoisuudella keskimäärin 30 g/tonni saatiin 718 tonnin mineralisaatio joka sisältää 21 kg puhdasta kultaa.
Linkki GTK:n Oltava raporttiin.
Mineralisaatiot ovat kvartsidioriitissa, lähellä kiilleliuske kontaktia. Kvartsidioriitti on suuntautunut ja voimakkaasti muuttunut. Tyypillisiä malmimineraaleja ovat pyriitti, kuparikiisu, molybdeenihohde ja kulta.
Mineralisaatiot muistuttavat hyvin paljon niitä jotka ovat Laiva alueella ja kulta vaikuttaa myös täällä olevan assosioitunut itä-länsi suuntaisiin kvartsijuoniin.
Nordic Mines AB hankki tutkimusoikeudet 2007 sekä 2008 ja tänä kesänä 2009 Nordic Mines AB aloitti omat tutkimuksensa harvalla tutkimuskairausverkostolla, 200 x 25 metriä, saadakseen yhtenäisen kuvan alueesta. Syksyn aikana on myös tihennetty kairausverkostoa 100 x 25 metriin alueen keskeisimmässä osassa.
Nordic Mines AB:n tutkimuskairauksissa (PBH-kairaus) otetaan näytteitä pohjamoreenista sekä yksi näyte kallion pinnasta, 1,5-2 metrin syvyyteen kalliosta.
Tähän mennessä on 362 reikää kairattu ja kulta-analyysien tulokset esitetään ppb pitoisuuksina kartassa. 1000 ppb on yhtä kuin 1 gramma kultaa / tonnissa.
Tulokset yleiskatsauksellisista tutkimuksista ovat tässä vaiheessa positiiviset. Moreeninäytteet indikoivat että on lisää mineralisaatioita, ja useammalla osa-alueella kuin niillä, jotka ovat tähän mennessä löydettyjä. Alue, jossa GTK on aikaisemmin tehnyt tutkimuksia ja jossa he ovat osoittaneet korkeita kultapitoisuuksia sekä kallion pinnassa että syvemmälle kairatuissa reissä, on mukana meidän anomaliakuvassa, mutta se kuva jonka me saamme osoittaa paljon suurempaa mineralisoitunutta aluetta.
Malminetsintäkairaukset Oltavassa ovat suoritettu Nordic Mines AB:n omalla kairauskalustolla.
Iskuporan kairaläpimitta on 76 mm moreenissa ja 68 mm kalliossa. Moreeninäytteet otetaan 1 metrin jaksoissa ja kallioperänäyte saadaan kairaamalla 1-2 metriä kallioon. Näytekoko on 1 kg näytettä, sekä moreeni että kallio metriltä.
Näytteet on valmisteltu ja analysoitu Pioneer Laboratories laboratoriossa.
Näytteiden valmistelu ja analyysi Pioneer laboratoriossa: Multi-elementti ICP analyysi, 0,500 g näytteestä on liuotettu 3 ml kuningasvesiliuosta. Laimennetaan 10 ml:aan vettä.
Musunneva
Kohonneet kultapitoisuudet tällä alueella, joka sijaitsee 1,5 km Laiva alueen eteläpuolella, osoitettiin lohkarelöydöillä, maaperänäytteillä Musunnevan itäosissa sekä korkeilla kultapitoisuuksilla kalliopaljastumassa. Outokumpu on myös aikaisemmin tehnyt muutamia tutkimuskairareikiä ja ottanut näytteitä kallion pinnasta. Kairareiät indikoivat saman tyyppisiä kultamineralisaatioita kuin päämineralisaatiossa Laiva alueella. Kivilajit ja mineralogia ovat samanlaisia kuin Laiva esiintymässä. Kvartsijuonet ovat itä-länsi suuntaisia, kuten myös Laiva alueella. Mineralisoitunut alue täällä on 15 ha ja se on edelleen avoin kahteen suuntaan.
Koekairausverkostoa on tihennetty vuoden 2009 aikana 50 X 25 metriin. Nordic Mines on kokonaisuudessaan kairannut 319 koekairausreikää (PBH-kairaus).
Musunnevalla on tähän mennessä kairattu 319 koekairausreikää. Kultapitoisuudet kartassa ovat ppb pitoisuuksia. 7250 ppb, joka on korkein analysoitu pitoisuus, vastaa 7,2 g kultaa/tonni ja 100 ppb on vastaavasti 0,1 g kultaa/tonni.
Kaukainen
Lohkarelöydöt sekä aikaisempi maaperänäytteenotto johtivat tämän alueen tutkimiseen. Kaukainen sijaitsee vain 2 km itään Laiva alueen päämineralisaatiosta.
Vuoden 2009 aikana suoritetussa alustavassa koekairauksessa on kairattu tähän mennessä 173 näyteenottopistettä. Esitetyt kultapitoisuudet kartassa ovat ppb pitoisuuksia. 3420 ppb vastaa 3,4 g kultaa/tonni ja 100 ppb vastaa 0,1 g kultaa/tonni.
Mineralisoidun alueen pinta-ala Kaukaisissa nousee 6,4 ha. Aluetta ei ole rajoitettu ja kairaverkoston tihentämistä sekä laajentamista suunnitellaan jatkettavan.
Malminetsintäkairaukset Musunnevalla ja Kaukaisessa on suoritettu Nordic Mines AB:n omilla kairakoneilla ja oman henkilökunnan toimesta.
Iskuporan kairaläpimitta on 76 mm moreenissa ja 68 mm kalliossa. Moreeninäytteet otetaan 1 metrin jaksoissa ja kallioperänäyte saadaan kairaamalla 1-2 metriä kallioon. Näytekoko on 1 kg näytettä, sekä moreeni että kallio metriltä.
Näytteet on valmisteltu ja analysoitu riippumattomissa laboratorioissa, jotka ovat Pioneer Laboratories tai ALS Chemex.
Näytteiden valmistelu ja analyysi Pioneer laboratoriossa: Multi-elementti ICP analyysi, 0,500 g näytteestä on liuotettu 3 ml kuningasvesiliuosta. Laimennetaan 10 ml:aan vettä.
Kulta-analyysi tehdään 20 grammasta näytettä joka on liuotettu kuningasveteen, MIBK uutettu, ja analysoitu atomiadsorptiolla.
Näytteiden valmistelu ja analyysi ALS Chemex laboratoriossa: Jauhetaan 85 % näyteaineesta < 75µm, ICP analyysi koodin ME-ICP61 mukaisesti. Kulta-analyysi: 50 g FA ICP-AES finish
Uppsala 18.11.2009
Organisaatio
Johtokunta (Board of Directors)
Pystyäkseen omistajien puolesta hoitamaan kokonaisvaltaisen tehtävänsä yhtiön hallinnosta on Nordic Minesilla kuusi (6) johtokunnan jäsentä, jotka kaikki ovat tulleet valituksi yhtiökokouksessa.
Tukholman pörssillä on omat vaatimuksensa johtokunnan suhteen. Muun muassa pitää
enemmistön yhtiökokouksessa valituista jäsenistä olla riippumattomia yhtiöön ja sen johtoon. Sen lisäksi pitää vähintään kahden jäsenistä olla riippumattomia yhtiön suurimpiin osakkeenomistajiin. Nordic Mines yhtiön johtokunta täyttää nämä vaatimukset.
Johtokunta täyttää myös yleiset vaatimukset yhtiöiden ohjauksessa käytettävässä yrityskoodissa.
Alhaalla lyhyt esittely hallituksen puheenjohtajasta ja jäsenistä.
Lennart Schönning (s. 1948)
Varsinainen johtokunnan jäsen ja hallituksen puheenjohtaja Nordic Mines:ssa 12 toukokuuta 2009 lähtien. Lennart Schönning on siviili-insinööri ja urakoitsija/yrittäjä jolla on aikaisempaa kokemusta rakennus- ja kiinteistöalasta toimitusjohtajana yrityksessä Åke Larsson Byggare, USA, sekä kiinteistöyhtiö Näckebro, Tukholma, aikaisemmin noteerattu Tukholman pörssissä. Lennart hoitaa nykyään omaa kiinteistökantaa sekä on osallisena useissa tuulivoimaprojekteissa. Lennart on muun muassa johtokunnan jäsen seuraavissa yhtiöissä: Catena AB (publ), Nordicom Sverige AB, Kraftö AB ja Property Dynamics AB. Lennart Schönning omistaa osakkeita yhtiössä.
Kjell Moreborg (s.1946)
Varsinainen johtokunnan jäsen Nordic Mines:ssa 31 toukokuuta 2005 lähtien, sekä hallituksen puheenjohtaja Nordic Mines:ssa 31 toukokuuta 2005 - 12 toukokuuta 2009. Kjell Moreborgilla on monen vuoden kokemus yritysjohtamisesta ja hän on osallistunut työhön johtokunnissa kaivosalalla. Hänellä on FK kvartäärigeologiassa. Hän on ScanMiningin perustaja ja on yhteistyössä monien henkilöiden kanssa kehittänyt TerraMiningin. Hän omistaa myös yksityisen yhtiön Terraconsultin. Hän on aikaisemmin suorittanut tehtäviä johtokunnan jäsenenä ja toimitusjohtajana Scandrill I Gävle AB:ssa sekä ScanMining AB:ssa. Hän on myös varajäsenenä Jan Löfqvist Konsult Aktiebolagetissa ja Interim Management International AB:ssa. Kjell Moreborg on riippumaton Yhtiöön sekä kuuluu Yhtiön suurimpiin osakkeen omistajiin.
Tord Cederlund (s.1941 )
Tord Cederlund on varsinainen johtokunnan jäsen Nordic Mines:ssa 10 toukokuuta 2007 lähtien. Hän on ollut johtokunnassa myös vuosina 2005 - 2006. Tord Cederlund on siviiliekonomi, jolla on monen vuoden kokemus kaivosalalta. Hän on ollut johtokunnan jäsen Endomines Oy:ssa, Endomines AB:ssa Kalvinint Oy:ssa, Countermines Technologies:ssa ja Countermines Plc:ssa. Hän on myös Administrateur delégué Odin Enterprises Ltd SA:ssa. Tord Cederlund on itse ja Odin Enterprises Ltd SA:n kautta, Yhtiön suurimpia osakkeen omistajia.
Bengt Löfkvist (s.1936)
Varsinainen johtokunnan jäsen Nordic Mines:ssa 7 huhtikuuta 2006 lähtien. Bengt Löfkvistillä on monen vuoden kokemus yritysjohdosta ja kaivosalan johtokuntatyöstä. Hän on insinööri ja hänellä on ollut erilaisia johto- ja hallintotehtäviä konserneissa LKAB, LAMCO, Trelleborg ja Boliden. Hän on muun muassa ollut toimitusjohtajana Boliden Mineral AB:lla ja varatoimitusjohtajana Boliden Limited:llä. Hän on myös ollut johtokunnan jäsenä Boliden AB:lla. Bengt Löfkvist on riippumaton Yhtiöön sekä omistaa osakkeita Yhtiössä.
Thomas Cederborg (s.1948)
Varsinainen johtokunnan jäsen Nordic Mines:ssa 12 toukokuuta 2009 lähtien. Thomas Cederborg on oikeustieteen kandidaatti ja hänellä on suuri kokemus kaivosalan ammattimaisesta johtamisesta. Hän on kuulunut noin 20 eri ruotsalaiseen ja kansanväliseen johtokuntaan. Thomas oli ennen Boliden AB:n konserninjohtaja ja hänellä on myös ollut tehtäviä toimitusjohtajana International Gold Exploration AB:ssa ja Boart Longyear Ltd:ssa. Vuodesta 2007 Thomas työskentelee projektipäällikkönä Wilhemsen Ship Managementilla, Oslossa. Hän on myös johtokunnan jäsen ACI Konsult AB:lla. Thomas Cederborg ei omista osakkeita Yhtiössä.
Krister Söderholm (s. 1950)
Varsinainen johtokunnan jäsen Nordic Mines:ssa 4 toukokuuta 2010 lähtien. Kristerillä on FM tutkinto geologiassa ja mineralogiassa Åbo Akademista. Krister on suomen kansalainen ja asuu Suomessa. Hän työskennellyt Outokummulla projektipäällikkönä ja kaivosgeologina, vuosina 1999-2001 Krister johti kultakaivosprojektia Sudanissa. Hän on myös toiminut päägeologina Norjassa A/S Bidjovagge Gruber:issa ja päägeologina/malminetsintäpäällikkönä Ruotsissa Viscariassa AB:ssa.
Krister Söderholm on toiminut Kaivosylitarkastajana Kauppa- ja teollisuusministeriössa, jolloin hänen vastuualueet olivat kaivosoikeudet, kaivosrekisterin ylläpito, mineraalipolitiikka ja erikostuntija kaivosalalla. Kristerin nykyinen työnantaja on Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd, jossa hän on maajohtajana. Krister ei omista osakkeita yhtiössä.
Yhteystiedot
|
|
|
|
Nordic Mines AB, pääkonttori, Uppsala, Ruotsi
Nordic Mines AB, sivukonttori, Piehinki, Suomi
Malminetsintämenetelmä
Noin kolme neljäsosaa Ruotsin pinta-alasta on moreeni maakerroksen peitossa. Yksi perusajatuksista, ainutlaatuisessa malminetsintämenetelmässä - matriisimalminetsinnässä - jonka Nordic Mines AB:n kaksi hallituksen jäsentä Kjell Moreborg ja Christer Löfgren kehittivät 1980-luvun alussa, on että moreenin koostumus heijastaa alla olevan kallioperän koostumusta.
Malminetsinnän tavoitteet ovat luonnollisesti tunnistaa louhintakelpoinen malmiesiintymä ja perinteisesti tapahtuman alullepanija voi olla enemmän tai vähemmän sattumanvarainen yhden kiinnostavan mineraalin löytö. Toinen tapa on mitata maan fysikaaliset ominaisuudet, geofysikaalisen menetelmän avulla, joka voi osoittaa mineralisaatioita.
Matriisimalminetsintä perustuu geokemiaan. Se on suora menetelmä joka ensimmäisen vaiheen maaperänäytteiden analysoinnin jälkeen antaa tietoa siitä minkälainen kallioperä alueella on. Jos maaperänäytteiden analyysitulokset osoittavat korkeita pitoisuuksia mielenkiintoisten metallien esiintymisestä, niin Nordic Mines käynnistää perusteellisemman arvioinnin kairaamalla, jolloin otetaan näytteitä pohjamoreenista ja pintakalliosta. Kemiallisten analyysien jälkeen tehdään arviointi, joka perustuu tilastollisiin malleihin.
Tämä menetelmä on hyvin nopea ja kustannustehokas verrattuna perinteisempiin malminetsintä-menetelmiin. Tämä perustuu ennen kaikkea siihen että laajoja alueita pystytään skannaamaan lyhyessä ajassa mineralisaatioiden tunnistamiseksi ennen kuin enemmän varoja vaativiin tutkimuksiin, kuten kairasydänkairauksiin, ryhdytään. Yksi ainut maaperänäyte heijastaa noin yhden neliökilometrin suuruista kallioperäaluetta.
Matriisimalminetsinnän lanseeraamisen jälkeen on suuri määrä esiintymiä löydetty menetelmää käyttämällä. Kevään 2007 aikana pystyttiin tehostamaan malminetsintätyötä entisestään kun ainutlaatuinen malminetsintäkairauskone ”Kairapöllö” otettiin käyttöön. Siitä on tullut avaintekijä malminetsinnässä johtuen sen suuresta tuotantokapasiteetista ja valmiudesta ottaa yhtäjaksoisesti näytteitä, niin maaperästä kuin kalliosta, jopa suurista syvyyksistä.
Koneella on myös pieni maapaino ja se on hellävarainen maastolle. Johtuen tästä menestyksellisestä malminetsintätyöstä on Nordic Mines AB:lla tavoitteena olla kultaa tuottava yhtiö vuonna 2010.
Kullantuotannon perustaminen tulee ensisijaisesti tapahtumaan Laiva-alueella, jossa on osoitettu merkittävä kultaesiintymä.